Enimmäkseen yli,tätä minun kannanottoni yleensä ovat. Edellälausumani mielipide xxxxxxxx on sekin laitettava ylilyöntien listalle. Alko-ongelma hänellä tosin on kuten xxxxxxxxxxx,en kuitenkaan tunne miestä tarpeeksi sanoakseni mikä on miehiään. Täyttääkö miehenmitat muussakin kuin juomisessa.
Syys tekee tuloaan, koivunlehdet alkavat kellastua. Mukavaa aikaa syksykin on,maa antaa satonsa,marjat,perunat,pavut ja punajuuret menestyivät hyvin. Mieleltäni olen edelleen maamies ainakin yhtä paljon,kuin Iivolassa asuessani. Aika kultaa muistoja silti kaipaan nyt niitä aikoja. Paluutahan ei ole,mutta mielikuvitusta ei voi kahlita,varsinkaan minulla. Sen avulla olen tähänkin saakka elänyt,täyttä elämää se on ollut. Aika ja paikka ovat olleet milloin missäkin,aivan omassa atmosfäärissään. Sieltä olen ammentanut sen voiman ,minkä varassa olen selviytynyt. Tavallaan se on pakoa todellisuudesta,siitä joka niin kovin kourin on minua monesti runnellut. Kovin pahana en sitä osaa pitää,voi sitä kyllä vastuun pakoiluksikin sanoa. Omaa elämääni olen elänyt ja arkiset välttämättömyydet hoitanut,jopa enempikin silloin kun olen kiinnostunut jostakin asiasta. Miksikä olisi pitänyt tehdä jotakin vain siksi,että "muutkin" niin tekevät? Keitä ne ovat ne "muut" jotka orjuuttavat lähimmäisiään omilla kahleillaan? En tunne velvollisuutta elää ja olla ulkopuolisten sääntöjen noudattaja.
Tottahan toki inhimillisyyttä ja hyviä tapoja on kunnioitettava, mutta jokaisella on kuitenkin henkilökohtainen vastuu tekemisistään. Ei voi vedota muihin. Mitähän minä nyt ajan takaa,jotakin muljahtelee nyt lelukopassa. Täytynee palata asiaan sitten kun se suostuu tulemaan ulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti